Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan

Eilen Vilppulan reissulla muistelin menneitä ja olin onnellinen tästä hetkestä.

                                          Ei koskaan mies...

Kotiin tullessa etsin vuoden 2008 Keski-Suomalaisen jossa oli seuraavanlaista juttua: 
Viime kesänä (2007) alkoi Vilppulassa levitä huhu jonka mukaan pitkän linjan kunnallismies Esa Mikkola olisi vaihtamassa sivilisäätyä. Pinttyneen poikamiehen kuiskailtiin menneen kihloihin. Siinä riitti ihmettelemistä kerrakseen. Eikä savua ilman tulta.
-Vielä vuosi sitten juttelin, että on kaksi asiaa, joita meikäläinen ei koskaan tee: en mene kihloihin, sillä voihan naisen kanssa sitoutumattakin olla, enkä mene Tuurin kyläkauppaan, sillä sitä en ikinä tarvitse.
Mutta vannomatta paras: Esa ja minä menimme Tuurin kyläkauppaan ostamaan kihlasormuksia tämän kappaleen soidessa ulkona kaiuttimista:

Sormukset vaihdettiin kyläkaupan kahviossa ja menimme Vilppulaan ystävien kanssa juomaan kihlakahvit.
Sitten parin vuoden päästä huhtikuussa oltiin jo tässä tilanteessa:

Tulimme papin pakeilta aviomiehenä ja -vaimona!

Näin voi elämässä käydä....